Suuriruhtinaskunnasta tasavallaksi

1910-luku oli suurten muutosten vuosikymmen Suomelle kuten myös monelle muullekin Euroopan maalle. Talouselämä ja kehitys kukoistivat vuosikymmenen alussa, kunnes serbinationalistien luodit tappoivat Itävalta-Unkarin kruununperijän Sarajevossa 28.6.1914. Euroopan maiden solmimien liittolaissopimusten ansiosta lähes koko manner tuli vedetyksi mukaan nelivuotiseen suursotaan, joka muistetaan erityisesti monipäiväisistä, sotamenestyksen kannalta lähes turhista suurtaisteluista. Myös Suomi oli mukana sodassa osana Venäjän keisarikuntaa, vaikkei täällä sodittukaan. Suomalaisia sen sijaan osallistui osana Venäjän armeijaan sotatapahtumiin eri puolilla Itä-Eurooppaa.


Saksalaiset valtaavat Helsingin (1918).

Suursodan syttyminen ja sitä edeltänyt ns. toinen sortokausi kiihottivat kansallismielisten ajatusta Suomen itsenäistämisestä. Niinpä luotiin salainen etappireitistö halki maan, jota pitkin nuorukaisia kulki Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Näistä miehistä muodostuivat jääkärit, joilla oli keskeinen rooli Suomen sisällissodassa miesten kouluttajina valkoisella puolella. Sillä aikaa, kun tuo noin parituhathenkinen joukko oli Saksassa, ajautui Venäjä kohti itsevaltiuden loppua huonosti sujuneen maailmansodan takia. Helmikuun 1917 vallankumouksessa viimeinen keisari Nikolai II syöstiin vallasta ja maahan muodostettiin väliaikainen hallitus. Se ei kuitenkaan saanut oloja rauhoittumaan ja niin tehtiin lokakuussa uusi vallankumous, jonka seurauksena bolševikit nousivat valtaan. Pian tämän jälkeen myös Suomessa työväestö aloitti liikehdinnän, joka johti marraskuun 1917 yleislakkoon.

Joulukuun 6. Suomen eduskunta päätti äänestyksen jälkeen julistaa maan itsenäiseksi. Tapahtuma ei herättänyt suuria intohimoja juuri missään kansanosissa, sen verran vaatimattomasti siitä uutisoitiin. Suomalaiset joutuivat nöyrtymään ja hakemaan tunnustusta ensimmäiseksi Neuvosto-Venäjältä, jonka johtomies Vladimir Lenin myönsikin Suomelle itsenäisyyden joulukuun viimeisenä päivänä 1917. Pian tämän jälkeen tunnustuksia tuli myös muilta mailta. Itsenäisyydestä ei kuitenkaan ehditty nauttia kovinkaan kauaa, kun tammikuun lopussa 1918 alkoi sisällissota. Samanaikaisesti työväestö eli punaiset nostivat lyhdyn Helsingin työväentalon torniin ja aloittivat vallankumouksen ja hallituksen kannattajat eli valkoiset aloittivat venäläisjoukkojen aseistariisunnat Pohjanmaalla ja Karjalassa. Rintamalinja kulki halki eteläisen Suomen ja reilun kolmen kuukauden sodan ja sen jälkiseurausten aikana kuoli yli 36 000 suomalaista taisteluissa, mielivaltaisissa teloituksissa ja lopulta runsaasti vankileirien surkeissa oloissa. Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus julisti maan itsenäiseksi 4.12.1917.