Suojeluskunnat

Suomessa toimi Suojeluskuntajärjestö vuosina 1918–1944, joka oli aikanaan maan suurin kansalaisjärjestö. Suurimmillaan se oli vuonna 1941, jolloin siihen kuului lähes 127.000 jäsentä. Parhaimmillaan järjestöön kuului yli 670 suojeluskuntaa eri puolilla Suomea. Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti lakkautettiin sodan jälkeen fasistisina.

Tutkikaa miksi ja mihin tarpeeseen suojeluskuntia perustettiin 1900-luvun alussa. Mitkä asenteet vaikuttivat järjestön taustalla ja mitkä olivat sen toiminnan periaatteita 1910-luvun kuohunnassa? Millaisia painopisteitä suojeluskuntajärjestön toiminnassa on ollut eri vuosikymmenten aikana?

Suojeluskunnat tuottivat 1920- ja 1930-luvuilla kymmeniä elokuvia, joissa esiteltiin järjestön toimintaa.  1920-luvun elokuvista suurimman osan kuvasi elokuvaaja Anton Podworsky, joka oli myös valokuva- ja elokuvatuotteiden kauppias.  Suojeluskuntien kesäleirillä harjoitettiin sotilaallisia taitoja, mutta vapaa-aikaakin jäi. Armeijan kouluttajat opastavat suojeluskuntalaisia pioneeritöissä, mm. venelautan ja juoksusillan rakentamisessa.

Elokuvaan Suomen suojeluskuntajärjestö (1926) kuvattiin aineistoa jo lokakuusta 1922 alkaen. Elokuvan primus motorina oli kirjailija, taidemaalari ja kapteeni Aarno Karimo, joka perusti myös järjestön äänenkannattajan, Hakkapeliitta-lehden.