ETYK

Euroopan poliittinen tilanne oli 1960-luvulla jännittynyt suurvaltojen heikentyneiden suhteiden takia. Lisäksi Neuvostoliiton ja sen liittolaisten miehitettyä Tšekkoslovakian vuonna 1968 syntyi itäleirissä eripuraa. Neuvostoliitto teki huhtikuussa 1969 aloitteen Euroopan turvallisuuskonferenssin koollekutsumiseksi. Aloite ei saanut vastakaikua, mutta se sai Suomen tekemään oman ehdotuksen: mukaan otettaisiin myös Yhdysvallat ja Kanada eikä Saksojen tunnustamista otettaisi kynnyskysymykseksi.


ETYK - päämääränä rauha (1975).

Kutsuttujen maiden suhtautuminen oli aluksi vähintään nihkeää, mutta hanke otti kuitenkin tulta. Erityisesti näin tapahtui sen jälkeen, kun Willy Brandtista tuli Länsi-Saksan liittokansleri lokakuussa 1969. 1970-luvun alkupuoli käytiin eritasoisia alkuneuvotteluja, kunnes 1. elokuuta 1975 päästiin Helsingissä allekirjoittamaan konferenssin päätösasiakirja. Mukana olivat Yhdysvallat ja Kanada sekä kaikki silloiset Euroopan maat lukuun ottamatta Albaniaa ja Andorraa.

Kokouksen sanottiin sinetöineen Euroopan kahtiajaon, mutta toisaalta sen katsottiin myös parantaneen toisinajattelijoiden asemaa Neuvostoliitossa ja sen alusmaissa. Tämä johti omalta osaltaan Neuvostoliiton romahdukseen 1980-luvun lopussa. Etykin seuraajaksi perustettiin vuonna 1994 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj.