Euroopan unioniin

Suomen ulkopoliittinen asema muuttui huomattavasti 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi, Viro astui kohti itsenäisyyttä ja YYA-sopimus menetti merkityksensä. Luonnollisesti Suomi oli aina ollut osa Eurooppaa ja ollut muun muassa liitännäisjäsenenä Euroopan vapaakauppaunionissa EFTA:ssa vuodesta 1991 lähtien, mutta jäsenyysneuvottelut Euroopan Yhteisöjen kanssa oli jo paljon pidemmälle menevää liittoutumista.


Silminnäkijänä Timo T.A. Mikkonen: Eestin ensi minuutit (1991).

Suomen kanssa samaan aikaan liittymisestä neuvottelivat myös Ruotsi ja Itävalta. Neuvottelut aloitettiin helmikuussa 1993 ja Suomen osalta vaikeimmiksi kysymyksiksi muodostuivat aluepolitiikka ja maatalous. Neuvottelut saatiin päätökseen 1. maaliskuuta 1994, jolloin Suomessa presidentin virkaan astui Martti Ahtisaari. Lokakuussa 1994 Suomessa järjestettiin kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen liittymistä Euroopan unioniin ja osaksi Euroopan talousaluetta. Vastaavissa kansanäänestyksissä ruotsalaiset ja itävaltalaiset hyväksyivät Euroopan yhteisöjen jäsenyyden, mutta hakemuksensa vähän kolmikon jälkeen jättänyt Norja sen sijaan hylkäsi jäsenyyden.