Haku

Vuosikymmenet

Kekkosen valtakausi

1970-luvun Suomen poliittista ilmapiiriä kuvaavat parhaiten presidentinvaalit vuonna 1974: silloin ei voitu pitää demokraattisia vaaleja, koska presidentti Kekkonen ilmoitti, ettei halua asettua ehdokkaaksi. Niinpä suurimmat puolueet järjestivät pikapikaa poikkeuslain, jolla YYA-yhteistyön keulakuvan Urho Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella. Vuonna 1978 järjestettiin jälleen presidentinvaalit, mutta koska kaikki suuret puolueet asettivat Kekkosen ehdokkaakseen, oli vaali lähinnä itäblokin maiden tapainen näytöstapahtuma.
 

elävämuisti valokuva
Suomi eilen elokuvan silmin osa 54 (1963).

Poliittinen elämä oli muutenkin vauhdikasta. Vuonna 1975 Kekkonen kutsui eläkkeelle jääneen Lapin maaherran Martti Miettusen kokoamaan hätätilahallituksen, koska työttömien määrä oli noussut yli 60 000:n. Poliittista kenttää sekoitti myös Veikko Vennamon johtama Suomen maaseudun puolue SMP, joka sai suuren voiton vuoden 1970 eduskuntavaaleissa, 18 kansanedustajaa. Vuosikymmenen lopulla syntyi myös liikehdintää, josta myöhemmin kehittyi puolue Vihreät.

Suomalainen ooppera nousi 1970-luvulla uuteen arvoonsa, kun vuonna 1975 kantaesitettiin Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ja vuonna 1978 Aulis Sallisen Punainen viiva. Vuonna 1970 järjestettiin ensimmäinen Ruisrock Turun Ruissalossa: se on vanhin Suomessa yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaali. 1970-luvun alkupuolella suosioon nousi Hurriganes ja vuosikymmenen loppupuolella alkoi punkin kausi, jonka hedelmiä ovat muun muassa yhä jatkavat Eppu Normaali ja Popeda. Myöhemmin kansakunnan kaapin päälle nostettu Juice Leskinen kohautti hänkin 1970-luvulla.

Urheilurintamalla erääksi ikoniseksi tapahtumaksi nousi juoksija Lasse Virenin voittoisa Münchenin 1972 kesäolympialaisten 10 000 metrin juoksu, jonka aikana hän kaatui. Viren saavutti urallaan neljä olympiavoittoa.