Rakennemuutoksen ja radikalismin vuosikymmen

1960-luvun keskeisiä piirteitä olivat muuttoliikkeet toisaalta maalta kaupunkeihin ja joissain tapauksissa edelleen ulkomaille, erityisesti Ruotsiin. Muuttoliike toi Helsinkiin ja moniin muihinkin kaupunkeihin lähiöt, joista pelättiin muodostuvan slummeja.


Lapualaismorsian (1967).

Suomi oli edellisenä vuosikymmenenä siirtynyt Kekkosen aikaan. Hän onnistui luomaan tilanteen, jossa vaikutti siltä, että koko maan tulevaisuus oli riippuvainen hänestä. Presidentinvaalien alla 1961 luotiin niin sanottu Honka-liitto, joka perustettiin tukemaan oikeuskansleri Olavi Honkaa presidentinvaaleissa. Sen takana olivat sosiaalidemokraatit, kokoomus, ruotsalainen kansanpuolue ja eräitä pienpuolueita. Honka kuitenkin luopui ehdokkuudestaan Neuvostoliiton jätettyä Suomelle nootin, jossa maa ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia konsultaatioita Saksan ja sen liittolaisten aiheuttamasta uhasta. Myöhemmin on käyty laajaa keskustelua siitä, oliko nootti todellinen vai vain Kekkosen Neuvostoliitolta tilaama vaaliapu.

Taloudessa elettiin nousukautta, ja Suomi liittyi EFTAan vuonna 1961. Kahta vuotta myöhemmin tehtiin rahanuudistus, jonka jälkeen sata markkaa vastasi yhtä. Samoihin aikoihin sovittiin Neuvostoliiton kanssa, että Saimaan kanava avattaisiin jälleen liikenteelle. Näin tapahtuikin 5. elokuuta 1968. Vuonna 1968 astui voimaan myös peruskoulun puitelaki: itse koulu-uudistus toteutettiin 1970-luvulla asteittain pohjoisesta etelään.

Kulttuurielämä radikalisoitui 1960-luvulla, kun niin sanotut suuret ikäluokat saavuttivat korkeakoulut. Avoimen vasemmistolaiset liikkeet saivat erityisesti nuorisossa kannatusta, mikä näkyi muun muassa sotaveteraanien ja heidän tekemisiensä arvosteluna. Toiminnan suuntautuneisuutta osoitti sekin, että nuoriso osoitti ahkerasti mieltään Yhdysvaltoja vastaan Vietnamin sodan takia, muttei Neuvostoliittoa vastaan tämän miehitettyä omille teilleen yrittäneen Tšekkoslovakian.

Kaj Chydeniuksen ja Kalle Holmbergin Lapualaisooppera herätti huomiota avoimella oikeistovihamielisyydellään. Hannu Salama sai teoksestaan Juhannustanssit jumalanpilkkatuomion, josta presidentti hänet kuitenkin myöhemmin armahti. Ääripolitisoituneen kulttuurielämän vastapainoksi muodostuivat kuitenkin kansan suosimat letkajenkka sekä vuosikymmenen lopulla tapahtunut keskioluen vapautuminen vähittäiskauppoihin.