1930-luvun oikeistolaisuus Suomessa

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Suomi oli ulkoiselta olemukseltaan hyvin oikeistolainen, mutta vasemmistokaan ei ollut täysin nujerrettu. Kommunismin nousulle ei annettu tilaisuutta, sosialidemokraatit sen sijaan saivat toimia melko vapaasti.


Talonpoikaismarssi (1930).

1920-luvun lopulla alkaneen laman myötä oikeistolainen liikehdintä järjestäytyi, ja sen tuloksena syntyi lapuanliike. Vihtori Kosolan johdolla liike otti vaikutteita Italian fasismista enemmän kuin Saksan kansallissosialismista.

Kansanliike järjestäytyi Mäntsälän katastrofaalisen kapinan jälkeen Isänmaallinen kansanliike -puolueeksi, joka sai parhaimmillaan – kokoomuksen kanssa tehdyn onnistuneen vaaliliiton ansiosta – 14 kansanedustajaa vuosien 1933 ja 1936 vaaleissa. Sen sijaan Saksaan suuntautuneet kansallissosialistiset liikkeet eivät koskaan saaneet Suomessa kansanedustajia, ne keskittyivät lähinnä kiistelemään keskenään ja jakautumaan yhä pienemmiksi liikkeiksi. Niiden kulta-ajaksi muodostui jatkosodan aika, jolloin Suomi oli Saksan liittolainen, mutta silloinkaan ne eivät saavuttaneet varsinaista poliittista voimaa.