Teollistuminen ja modernisaatio

Suomi jäi teollistumisessa alkuun jälkeen muusta (Länsi-)Euroopasta. Syinä olivat tieto-taidon, osaavan henkilökunnan ja varojen puute sekä valtion lainsäädännön kehittymättömyys. Niinpä 1800-luvulla teollistumisen mahdollistivatkin ulkomaalaiset sijoittajat ja yrittäjät.


Ahon ja Soldanin elokuvissa näkyi modernismin vaikutukset (Suomi kutsuu, 1936).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollistuminen oli kuitenkin nopeampaa kuin Venäjällä, ja niinpä Suomi oli teollistuneempi kuin emämaa jo 1900-luvun alussa. Suomen kauppakumppaneita olivat erityisesti Venäjä ja Englanti.

Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä Suomessa kehittyi koneromantiikasta ja eurooppalaisuudesta innostunut kulttuuriryhmä Tulenkantajat. Ryhmään kuului erityisesti kirjailijoita, kuten Olavi Paavolainen, Katri Vala ja Uuno Kailas, mutta myös kuvataiteilijoita ja muusikkoja. Ryhmä halusi avata ”ikkunat auki Eurooppaan”. Ryhmä hajosi lopullisesti 1930-luvun alussa poliittisiin ja taiteellisiin ristiriitoihin.